Syvärekonstruktio (deepfake) on tekoälyn avulla luotua tai muokattua synteettistä sisältöä – videota, kuvaa tai ääntä. Sitä tuotetaan yleensä generatiivisilla kilpailevilla verkoilla (GAN) tai diffuusiomalleilla, ja sen tarkoituksena on jäljitellä hyperrealistisesti jonkun henkilön kasvoja, ääntä tai eleitä. Lopputulos voi näyttää ihmisen sanomassa tai tekemässä asioita, joita ei koskaan tapahtunut, ja sen uskottavuus on niin suuri, että sitä on vaikea erottaa aidosta materiaalista.
Sen merkitys on kaksijakoinen. Toisaalta sitä voidaan käyttää laillisesti elokuvissa, dubbauksessa, saavutettavuuden parantamisessa ja audiovisuaalisen materiaalin restauroinnissa. Toisaalta se aiheuttaa vakavia riskejä:
- Disinformaatio ja poliittinen tai mediallinen manipulointi.
- Identiteettivarkaus petoksissa ja huijauksissa (esimerkiksi äänen kloonaaminen maksujen hyväksymiseksi).
- Yksityisyyden loukkaaminen, erityisesti suostumuksetonta seksuaalista sisältöä.
Käytännössä niiden tunnistaminen on yhä vaikeampaa, vaikka on olemassa työkaluja, jotka analysoivat epäjohdonmukaisuuksia silmänräpäyksissä, valaistuksessa tai digitaalisissa artefakteissa. Sääntelysuuntaus, kuten EU:n tekoälyasetus, edellyttää tällaisen sisällön merkitsemistä käyttäjän suojelemiseksi.