AGI on hypoteettinen tekoälyjärjestelmä, joka pystyy ymmärtämään, oppimaan ja soveltamaan tietoa missä tahansa älyllisessä tehtävässä, jonka ihminen voi suorittaa, ja sen joustavuus ja kyky sopeutua ovat samankaltaisia. Se eroaa nykyisestä tekoälystä, jota kutsutaan kapeaksi tekoälyksi (narrow AI), sillä jälkimmäinen loistaa tietyillä aloilla – shakin pelaamisessa, tekstien kääntämisessä tai kuvien generoinnissa – mutta ei siirrä osaamistaan muihin ongelmiin.
Sen merkitys on sekä teknistä että kulttuurista. AGI muuttaisi perusteellisesti taloutta, tiedettä ja työelämää, minkä vuoksi se keskittää keskustelua turvallisuudesta, hallinnasta ja yhteensovittamisesta ihmisarvojen kanssa. On hyödyllistä erottaa toisistaan useita toisiinsa liittyviä käsitteitä:
- Kapea tekoäly: erikoistunut tiettyihin tehtäviin (se, mitä on olemassa tänä päivänä).
- AGI: yleinen osaaminen, joka vastaa ihmisen osaamista.
- Superälykkyys (ASI): kyky, joka ylittäisi ihmisen selvästi.
Tähän päivään mennessä AGI ei ole olemassa, ja erimielisyys jatkuu siitä, onko se saavutettavissa, milloin ja millä menetelmillä. Monia viimeaikaisia edistysaskeleita, kuten kielimalleja, esitetään joskus askelina sitä kohti, vaikka ne ovat yhä erikoistuneita järjestelmiä ilman todellista ymmärrystä tai tahdonalaisuutta.